Julkaistu 1.4.2025
Lämpimän käyttöveden toimintalämpötilojen vaatimukset Suomessa ja Ruotsissa: vaikutukset lämpöpumppulämmitykseen
Lämpimän käyttöveden toimintalämpötilojen sääntely on keskeinen tekijä rakennusten energiankulutuksessa ja terveysturvallisuudessa. Suomessa lämpimän käyttöveden minimilämpötilaksi on asetettu 55 °C jakelupisteessä, kun taas Ruotsissa vastaava vaatimustaso on matalampi, yleensä 50 °C tai jopa 48 °C joissakin olosuhteissa. Tämä artikkeli tarkastelee näiden erojen vaikutuksia erityisesti lämpöpumppulämmitykseen, sen tehokkuuteen, kannattavuuteen ja ekologisuuteen.
Suomen ja Ruotsin toimintalämpötilavaatimukset
Suomessa rakennusmääräykset ja terveysturvallisuusohjeet edellyttävät, että lämpimän käyttöveden tulee olla jakelupisteessä vähintään 55 °C ja vesivaraajassa vähintään 60 °C. Tämän tarkoituksena on estää legionellabakteerin kasvu, sillä se alkaa kuolla vasta yli 50 °C lämpötiloissa.
Ruotsissa lämpötilavaatimukset ovat alhaisempia, ja energiatehokkuuden nimissä on pyritty pitämään lämpötilat mahdollisimman matalina kuitenkaan vaarantamatta hygieniaa. Useissa rakennuksissa käytetään myös jaksoittaista lämmitystä, jossa vesi pidetään normaalisti noin 50 °C:ssa, mutta lämpötilaa nostetaan ajoittain 60 °C:iin legionellan torjumiseksi.
Lämpimän käyttöveden lämpötilavaatimukset Suomessa perustuvat terveys- ja turvallisuusnäkökohtiin, erityisesti legionellabakteerin kasvun estämiseen. Legionellat lisääntyvät parhaiten 20–45 °C lämpötiloissa, ja niiden kasvu voidaan estää pitämällä lämmin käyttövesi vähintään 55 °C:ssa koko vesijärjestelmässä.
Suomessa asumisterveysasetuksen soveltamisohje suosittelee, että lämminvesilaitteistosta saatavan veden lämpötila on vähintään 50 °C ja enintään 65 °C. Minimilämpötila on tarkoitettu nimenomaan legionellabakteerin kasvun ehkäisemiseksi siten, että vesijohdon kaikissa osissa saavutetaan kyseinen lämpötila, myös vesijärjestelmän loppuosassa (käyttäjän hana). Suomen ja Ruotsin mallin lämpötilaeron ollessa 5 °C on merkittävä lämpöpumppujen lämmön tuotannon kannalta nykyisin yleisesti käytössä olevalla lämpöpumpputekniikalla.
Legionellabakteerin aiheuttamat sairaudet:
Legionellabakteereja tunnetaan noin 60 lajia, joista osa voi aiheuttaa:
- Legionelloosin (legionäärintauti): Vakava keuhkokuume, johon liittyy korkea kuume, lihaskivut, päänsärky ja hengitysvaikeudet. Riskitekijöitä ovat heikentynyt immuunijärjestelmä, tupakointi ja ikä. Suomessa legionelloosi on ilmoitusvelvollinen tauti.
- Pontiac-kuume: Lievempi influenssamainen sairaus, joka paranee itsestään.
Vaikutukset lämpöpumppulämmitykseen
Lämpöpumput toimivat tehokkaimmin matalissa lämpötiloissa, ja niiden suorituskyky heikkenee, kun tarvitaan korkeampia lämpötiloja. Suomen korkeammat lämpötilavaatimukset aiheuttavat useita haasteita lämpöpumppujen käytölle:
- Tehokkuus: Lämpöpumppujen suorituskyky mitataan usein COP-arvolla (Coefficient of Performance), joka kertoo kuinka paljon lämpöenergiaa saadaan tuotettua yhdellä kilowatilla sähköä. Alhaisemmilla veden lämpötiloilla COP-arvo on korkeampi, mikä tarkoittaa parempaa energiatehokkuutta. Jos Suomen toimintalämpötiloja alennettaisiin Ruotsin tasolle, lämpöpumppujen energiatehokkuus paranisi merkittävästi.
- Kannattavuus: Korkeammat lämpötilavaatimukset tarkoittavat, että tarvitaan joko tehokkaampia lämpöpumppuja tai lisälämmitystä (esim. sähkövastukset), mikä lisää järjestelmän kokonaiskustannuksia. Alhaisemmat veden lämpötilat alentaisivat lämpöpumppujen energiankulutusta ja käyttökustannuksia.
- Ekologisuus: Matala lämpötilataso tarkoittaa vähäisempää energiankulutusta, mikä pienentää rakennusten hiilijalanjälkeä. Lämpöpumppujen hyödyntäminen olisi ekologisempaa, jos veden lämpötilavaatimuksia voitaisiin laskea ilman, että terveysturvallisuus vaarantuisi.
Yhteenveto
Suomen ja Ruotsin erilaiset lämpimän käyttöveden lämpötilavaatimukset vaikuttavat merkittävästi lämpöpumppujen suorituskykyyn ja kannattavuuteen. Ruotsin malli, jossa veden lämpötilaa pidetään alhaisempana mutta nostetaan ajoittain hygieniasyistä, mahdollistaa energiatehokkaamman ja taloudellisemman lämpöpumppujen käytön.
Mikäli Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön vastaava toimintamalli, rakennusten energiatehokkuus ja ekologisuus voisivat parantua merkittävästi. Lisätutkimusta tarvitaan kuitenkin sen varmistamiseksi, että mahdolliset muutokset eivät lisää terveydellisiä riskejä.
Lähteitä ja lisäluettavaa:
- Ruotsin rakennusmääräykset (Boverket): https://www.boverket.se/
- Legionellabakteerin kasvuolosuhteet:
- Asumisterveusaetus ja soveltamisohje: https://thl.fi/documents/155392151/190494740/Asumisterveysasetuksen-soveltamisohje-osa-1.pdf/214793e6-4492-62dd-0862-4bd6e764718a/Asumisterveysasetuksen-soveltamisohje-osa-1.pdf?t=1705474731003
Kirjoittanut: Lämpökarhu Oy | Pasi Tahkola, energia-asiantuntija & perustaja
