Ilma-vesilämpö

Korotettu kotitalousvähennys (öljylämmityksestä luopuminen)

Verohallinto:n ohjeen mukaan öljylämmityksestä luopumiseen saa korotetun kotitalousvähennyksen: yritykseltä ostetusta työstä voi vähentää 60 % työn osuudesta (sis. alv), omavastuu on 150 € / henkilö / vuosi, ja enimmäismäärä on 3 500 € / henkilö / vuosi (vuosina 2025–2026 samat).

Linkki ohjeeseen: Kotitalousvähennyksen määrä ja omavastuu vero.fi:ssä.

ELY-tuki 4 000 € (määrärahan puitteissa)

Öljylämmityksestä luopuva pientalon omistaja voi hakea ELY-keskus -avustusta: 4 000 €, kun siirrytään ilma–vesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön. Remontin tulee olla valmis 31.8.2026 mennessä, ja maksatusta haetaan määräaikaan mennessä.

Ympäristöministeriö on erikseen muistuttanut, että avustus on määrärahasidonnainen ja haku voidaan sulkea, kun määräraha loppuu.

Linkit hakemiseen ja ehtoihin:

• Avustuksen ehdot ja ohjeet (elinvoimakeskus eli entinen ELY-keskus).

• Sähköiset hakemukset asuinrakennuksen öljylämmityksestä luopumiseksi Suomi.fi-palvelussa.

Tärkeä huomio!
Yhteen remonttiin voi saada vaihtoehtoisesti joko avustuksen tai kotitalousvähennyksen – ei molempia samaan tarkoitukseen.

Uusissa ilma–vesilämpöpumpuissa käytetään yhä useammin R290-kylmäainetta (propaani), jonka etu on hyvin matala ilmastovaikutus (GWP 3) ja “future-proof” -suunta myös sääntelyn näkökulmasta.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

• Korkeita menoveden lämpötiloja (tärkeitä patterikohteissa)

• Toiminta-alueita, jotka on suunniteltu kylmiin olosuhteisiin (mallista riippuen)

Esimerkki (R290-monoblock):
Bosch:n Compress 5800i AW -sarjassa ilmoitetaan mm. menoveden maksimiksi 75 °C ja lämmityksen ulkolämpötila-alueeksi -23…+45 °C (mallikohtaiset erot mahdollisia). Tämä on käytännössä “lähellä -25 °C pakkasia” -luokan suoritusalue.

Huom: “tehokkuus” kovilla pakkasilla riippuu aina kohteesta (lämmönjako, menoveden tarve, mitoitus, sulatuslogiikka ja mahdollinen lisälämmitys).

1) Sopiiko ilma–vesilämpöpumppu minun kohteeseeni?

Useimmiten kyllä, jos kohteessa on vesikiertoinen lämmönjako (patterit tai lattialämmitys). Ratkaisevaa on rakennuksen lämmöntarve, nykyinen järjestelmä, käyttöveden tarve sekä se, millaisia menoveden lämpötiloja kohde käytännössä vaatii.

2) Toimiiko se patteritalossa, jossa menoveden lämpö on korkea?

Usein toimii, kun laite ja hydrauliikka valitaan patterikohteeseen sopiviksi ja lämmönjako tasapainotetaan. Uudemmissa R290-laitteissa on usein mahdollisuus korkeampiin menovesilämpöihin; esimerkiksi Worcester Bosch -materiaalissa Compress 5800i AW -sarjalle mainitaan jopa 75 °C maksimi menovedelle.

3) Tarvitaanko aina lisälämmitys koville pakkasille?

Monessa kohteessa jonkinlainen huipputeho (sähkövastus, vanha kattila tai muu varalämpö) on järkevä osa kokonaisuutta. Se voi olla varmistus, jota käytetään vain kovimmilla pakkasilla tai poikkeustilanteissa. Tämä on suunnittelukysymys: tavoite on, että lämpöpumppu hoitaa mahdollisimman suuren osan vuoden energiasta.

4) Voiko lämpöpumppu jäädä vanhan järjestelmän rinnalle?

Kyllä. Hybridiratkaisu on yleinen saneerauksissa: lämpöpumppu tekee peruslämmön ja vanha järjestelmä (tai vastus) hoitaa huiput. Tämä voi helpottaa siirtymää ja pienentää riskin tunnetta.

5) Mistä tietää, että mitoitus on oikea?

Hyvä mitoitus perustuu kohteen todelliseen lämmöntarpeeseen (mielellään toteutuneeseen kulutukseen), lämmönjakoon ja tavoiteltuun toimintatapaan (täyskatto vai osateho + huipputeho). Liian pieni lisää huipputehon käyttöä, liian iso voi lisätä käynnistelyä ja heikentää käyttötaloutta.

6) Monoblock vai split – mitä eroa?

• Monoblock: kylmäainepiiri on ulkoyksikössä tehtaalla suljettu, sisälle tuodaan vesikierto.
• Split: kylmäainepiiri vedetään ulkoa sisälle asennuksessa.
  Valinta riippuu kohteesta, sijoituksesta, toteutustavasta ja huollon/tekniikan mieltymyksistä.

7) Tarvitaanko puskurivaraaja tai varaaja?

Ei aina, mutta monessa kohteessa puskurivaraaja/varaaja parantaa käytöstä (tasaa käyntiä, helpottaa sulatusjaksoja, auttaa käyttöveden tuotantoa ja ohjausta). Ratkaisu valitaan kohteen mukaan.

8) Tuottaako ilma–vesilämpöpumppu myös käyttöveden?

Usein kyllä. Toteutus tehdään joko integroidulla varaajalla tai erillisellä varaajalla, kulutuksen ja tilojen mukaan.

9) Mitä “R290” tarkoittaa ja miksi siitä puhutaan nyt niin paljon?

R290 on propaani, jota käytetään kylmäaineena. Sen etu on erittäin matala ilmastovaikutus (GWP 3) ja se on “future-proof” -suunta monissa tuoteperheissä.

10) Onko R290 turvallinen?

R290 on helposti syttyvä kaasu, joten asennuksessa noudatetaan laite- ja turvallisuusohjeita, suojaetäisyyksiä sekä sijoittelua koskevia vaatimuksia. Oikein asennettuna se on turvallinen – ja siksi ammattilaisasennus ja ohjeiden noudattaminen korostuvat.

11) Voiko R290-ilma–vesilämpöpumppu tuottaa lämpöä tehokkaasti jopa -25 °C pakkasella?

Uuden sukupolven R290-malleissa on tyypillisesti laaja toimintalämpötila-alue ja ne on suunniteltu pohjoisen talveen. Markkinassa on malleja, joiden käyttöalue ulottuu -25 °C “luokkaan” ja jopa sen alle (mallikohtaiset erot ovat suuria). Esimerkiksi LG:n Therma V R290 -mallistosta on raportoitu käyttöalue -28 °C asti sekä 75 °C menovesi (ja 100 % lämmitystehoa -15 °C asti). (Cooling Post)
Samalla kannattaa muistaa: pakkasessa hyötysuhde laskee ja lopullinen toimivuus riippuu kohteesta ja mitoituksesta (menoveden tarve, sulatusjaksot, huipputeho).

12) Miksi teho ja hyötysuhde “tippuvat” kovalla pakkasella?

Kun ulkoilma kylmenee, lämpöä on “vähemmän saatavilla” ja kompressori tekee enemmän työtä. Siksi COP/SCOP heikkenee pakkasen kiristyessä. Tästä syystä mitoitetaan järkevästi ja sovitaan huipputehon rooli.

13) Miten kovien pakkasten huiput kannattaa ratkaista?

Yleinen tapa on suunnitella lämpöpumppu hoitamaan suurin osa vuoden energiasta ja mitoittaa huiput (esim. vastus/kattila) vain kylmimmille päiville. Näin kokonaisuus on kustannustehokas ja käyttövarma.

14) Kuinka kauan asennus kestää?

Tyypillisesti 1–3 päivää riippuen muutostöiden määrästä (vanhan järjestelmän purku, putkimuutokset, sähkötyöt, varaajaratkaisu, perustukset ja läpiviennit).

15) Tuleeko lämmitykseen katko asennuksen aikana?

Usein tulee lyhyt katko kytkentävaiheessa. Talviaikaan toteutus suunnitellaan niin, että katko jää mahdollisimman pieneksi ja tarvittaessa järjestetään väliaikainen ratkaisu.

16) Mihin ulkoyksikkö kannattaa sijoittaa?

Sijoittelussa huomioidaan äänet, ilmankierto, huollettavuus, kondenssi- ja sulatusvesien hallinta sekä etäisyydet rakenteisiin ja kulkureitteihin. Myös mahdolliset naapurihaitat ja kohteen olosuhteet vaikuttavat.

17) Kuinka äänekäs ulkoyksikkö on?

Se riippuu mallista, kuormasta ja sijoituksesta. Oikea asennus (tärinänvaimennus, alusta, suuntaus, etäisyydet) vaikuttaa usein yhtä paljon kuin laitteen tekniset arvot.

18) Mitä sulatusjaksot ovat ja ovatko ne normaaleja?

Normaaleja. Kostea keli voi huurruttaa ulkoyksikön, jolloin laite sulattaa höyrystimen. Hyvä suunnittelu ja säätö pitävät sulatukset hallinnassa ja sulatusvedet ohjataan turvallisesti.

19) Miten järjestelmää käytetään energiatehokkaasti?

Yleensä paras tapa on “tasainen ajo”: lämmityskäyrä kuntoon, vältetään suuria lämpötilan heilahteluita ja optimoidaan asetukset ensimmäisten viikkojen seurantajaksolla.

20) Voiko järjestelmää ohjata tai seurata etänä?

Monissa laitteissa on etäohjaus/etäseuranta, joka helpottaa säätöä, vikailmoituksia ja kulutuksen seurantaa.

21) Entä jos kohteessa on aurinkosähkö?

Yhdistelmä toimii hyvin. Ohjauksella voidaan painottaa käyttöveden lämmitystä tai muuta kulutusta ajankohtiin, jolloin oma tuotanto on korkeimmillaan.

22) Tarvitaanko huoltoa?

Perushuoltona korostuu ulkoyksikön ympäristön pitäminen puhtaana ja ilmankierron varmistaminen. Ammattilaisen määräaikaistarkistukset sovitaan laite- ja käyttöympäristökohtaisesti.

23) Mitä teen, jos laite hälyttää?

Usein hälytys liittyy hetkelliseen tilanteeseen (virtaus, anturi, sulatus). Tarkista ensin näytön ohje ja perusasiat (sähköt, suodattimet/ilmankierto, mahdolliset sulkuventtiilit). Tarvittaessa huolto auttaa vianrajauksessa.

24) Kuinka pitkä käyttöikä ilma–vesilämpöpumpulla on?

Käyttöikä riippuu laitteesta, mitoituksesta, asennuksesta ja huollosta. Oikein toteutettu kokonaisuus on pitkäikäinen ja osia voidaan uusia elinkaaren aikana.

25) Mitä tukea öljylämmityksestä luopuva voi saada?

Kaksi yleistä vaihtoehtoa ovat:

• Korotettu kotitalousvähennys öljylämmityksestä luopumiseen (yritykseltä ostetusta työstä 60 % työn osuudesta, enintään 3 500 €/henkilö; omavastuu 150 €; samat perusluvut vuosina 2025–2026). (vero.fi)
• ELY-avustus pientaloille: 4 000 €, kun öljylämmitys korvataan esimerkiksi ilma–vesilämpöpumpulla (hankkeen tulee olla valmis viimeistään 31.8.2026). (Elinvoimakeskus)

26) Voiko saada sekä ELY-avustuksen että kotitalousvähennyksen samaan toimenpiteeseen?

Ei samaan toimenpiteeseen. Avustusohjeessa todetaan, että samaan toimenpiteeseen ei voi saada kahta valtion tukea. (Elinvoimakeskus)

27) Mistä ELY-avustusta haetaan?

Hakeminen tapahtuu ensisijaisesti sähköisessä asioinnissa Suomi.fi -palvelun kautta ja avustuksen ehdot löytyvät ohjesivulta. (Elinvoimakeskus)

28) Mitä tietoja tarvitsen kotitalousvähennystä varten?

Laskussa pitää olla työn osuus selkeästi eriteltynä, koska vähennystä ei saa tarvikkeista tai matkakuluista. (vero.fi)

29) Miten taloyhtiössä päätöksenteko yleensä etenee?

Tyypillisesti hallitus valmistelee (kartoitus, vaihtoehdot, kustannusarvio), jonka jälkeen asia viedään yhtiökokouksen päätettäväksi yhtiöjärjestyksen ja hankkeen laajuuden mukaisesti. Teknisesti ratkaisevia ovat mitoitus, käyttövesi, äänet/sijoittelu sekä huipputeho.

30) Voiko taloyhtiö hyödyntää ELY-avustusta?

ELY-avustus tässä muodossa on tarkoitettu pientalojen omistajille (omakoti/paritalo) ja se ei kata tilanteita, joissa kustannukset kuuluvat asunto-osakeyhtiölle. (Elinvoimakeskus)
Taloyhtiöissä tukimahdollisuudet arvioidaan tapauskohtaisesti.