Julkaistu 29.12.2025

Vastikepositiivinen – mitä se käytännössä tarkoittaa?

Olette puhuneet asiasta hallituksessa. Isännöitsijä on pyytänyt pari näkemystä. Googlekin on käyty läpi. Silti päätös tuntuu vaikealta, koska yksi asia painaa yli muiden:

“Nouseeko vastike?”

Kun energiaremonttia kutsutaan vastikepositiiviseksi, sillä tarkoitetaan tätä:

Taloyhtiön kuukausittaiset kokonaiskulut pienenevät, vaikka remontti rahoitetaan lainalla.
Käytännössä säästö euroissa on suurempi kuin rahoitusvastike + uudet käyttökulut.

Tämä on sama ajatus, jolla termiä käytetään yleisesti myös energiaremonteissa: “säästö ylittää rahoituksen kuukausierät”.

Mistä vastikepositiivisuus oikeasti muodostuu?

Vastikepositiivisuus ei ole fiilis tai slogan, vaan lasku, jossa verrataan ennen ja jälkeen -tilannetta.

1) Ennen: nykyiset vuosikulut

lämmitysenergian kustannus (kaukolämpö/öljy/sähkö tms.)
perusmaksut
huollot ja vikakorjaukset (keskimäärin)

2) Jälkeen: uudet vuosikulut

uuden järjestelmän energia (esim. maalämmön sähkö, LTO:n puhallinsähkö)
perusmaksut (jos jää hybridi / varalämpö)
huolto ja seuranta (usein ennakoivampaa ja tasaisempaa)

3) Rahoitus: investoinnin lainanhoito

investointi → laina-aika + korko → vuosierä / kuukausierä

Nyrkkikaava selkokielellä:

(Ennen €/vuosi) – (Jälkeen €/vuosi) – (Lainan vuosierä) = netto
Jos netto on plussalla → hanke on vastikepositiivinen.

Esimerkki 1: Kaukolämpö → maalämpö (selkeä “päivästä yksi” -logiikka)

Taloyhtiö: 40 asuntoa
Nykykulut (kaukolämpö + huollot):

Kaukolämpö + perusmaksut: 110 000 € / vuosi
Huollot/korjaukset: 4 000 € / vuosi
Yhteensä ennen: 114 000 € / vuosi

Uusi ratkaisu (maalämpö):

Sähkö + perusmaksut: 52 000 € / vuosi
Huollot/seuranta: 5 000 € / vuosi
Yhteensä jälkeen: 57 000 € / vuosi

Investointi ja rahoitus:

Investointi: 450 000 €
Laina: 15 vuotta, korko 4 %
Lainan vuosierä: noin 40 500 € / vuosi (≈ 3 375 € / kk)

Lasku:

Säästö käyttökuluissa: 114 000 – 57 000 = 57 000 € / vuosi
Miinus lainan vuosierä: 57 000 – 40 500 = 16 500 € / vuosi plussalla

Mitä tämä tarkoittaa vastikkeessa?

16 500 € / 40 asuntoa = 412 € / asunto / vuosi
412 € / 12 ≈ 34 € / asunto / kk

👉 Tässä esimerkissä hanke on vastikepositiivinen: laina “maksaa itseään” ja silti jää keskimäärin noin 34 €/kk/asuntoplussalle.

Esimerkki 2: Kaukolämpö säilyy, mutta kulutus alas (rakennusautomaatio + säädöt + LTO)

Kaikissa kohteissa ei olla vaihtamassa lämmönlähdettä heti. Moni vastikepositiivinen hanke syntyy myös “kulutus kuntoon” -paketista, kun talo on epätasapainossa tai ohjaus on vanhentunut.

Taloyhtiö: 25 asuntoa
Investointi (automaatio + tasapainotus + LTO-toteutus): 90 000 €
Rahoitus: 10 vuotta, 4 % → vuosierä noin 11 100 € / vuosi (≈ 925 € / kk)

Säästöt:

Kaukolämmön kulutus alas: 18 000 € / vuosi
Huollon/vikojen väheneminen (esim. säätöjen vakaus): 1 000 € / vuosi
Yhteensä säästö: 19 000 € / vuosi

Netto:

19 000 – 11 100 = 7 900 € / vuosi plussalla

Asuntokohtaisesti:

7 900 / 25 / 12 ≈ 26 € / asunto / kk

👉 Tässäkin hanke on vastikepositiivinen, vaikka lämmönlähde ei vaihdu: pienempi investointi + selkeä kulutuksen lasku = usein nopea vaikutus.

Esimerkki 3: “Kokonaispaketti” (maalämpö + LTO + aurinko) – kun ratkaisut tukevat toisiaan

Kun yhdistetään useampi palanen järkevästi, kokonaisuus voi parantua kahdesta suunnasta:

lämmitysenergian tarve pienenee (LTO, säädöt)
ostettavan sähkön määrä pienenee (aurinko + fiksu ohjaus)

Taloyhtiö: 50 asuntoa
Investointi: 550 000 €
Rahoitus: 15 vuotta, 4 % → vuosierä noin 49 500 € / vuosi (≈ 4 125 € / kk)

Ennen:

Energia + perusmaksut: 150 000 € / vuosi
Huollot: 6 000 € / vuosi
Yhteensä: 156 000 € / vuosi

Jälkeen:

Energia (ostot) + perusmaksut: 65 000 € / vuosi
Huollot/seuranta: 7 000 € / vuosi
Yhteensä: 72 000 € / vuosi

Säästö käyttökuluissa: 156 000 – 72 000 = 84 000 € / vuosi
Netto lainan jälkeen: 84 000 – 49 500 = 34 500 € / vuosi plussalla

Asuntokohtaisesti:

34 500 / 50 / 12 ≈ 58 € / asunto / kk

👉 Tämä on usein se hetki, kun “vastike ei saa nousta” kääntyy muotoon: “Miksi me emme tekisi tätä?”

Miksi korostamme laskelmissa varovaisuutta?

Meidän näkökulmasta paras laskelma on:

helppo ymmärtää (eurot vuodessa ja kuukaudessa)
läpinäkyvä (mitä oletettiin ja miksi)
mieluummin varovainen kuin ylioptimistinen (mieluummin positiivinen yllätys kuin pettymys)

Tämä on sama perusajatus, jota näkee myös alan toimijoiden esimerkeissä: lupaukset rakennetaan mieluummin alakanttiin, jotta toteuma ei petä.

Usein kysyttyä vastikepositiivisuudesta

Tarkoittaako vastikepositiivinen, että vastike laskee heti?
Se tarkoittaa, että kokonaisuus on edullisempi. Se, miten se näkyy vastikkeessa, riippuu taloyhtiön budjetoinnista (hoitovastike vs rahoitusvastike) ja siitä, mihin säästöt kohdistetaan.

Entä jos sähkön tai kaukolämmön hinta muuttuu?
Siksi tehdään aina herkkyystarkastelu: “mitä jos energia on ±10–20 %?”. Yksi hyvä laskelma ei nojaa yhteen ainoaan hintaan.

Voiko hanke olla vastikepositiivinen ilman maalämpöä?
Kyllä. Moni selkeä “plussa” syntyy nimenomaan rakennusautomaation, säätöjen, tasapainotuksen ja LTO:nyhdistelmästä, koska investointi on pienempi, mutta kulutusvaikutus voi olla yllättävän iso.

Pika-checklist: mitä tietoja tarvitaan, että tästä saa oikean laskelman?

viimeiset 1–3 vuotta energialaskuja (kulutus + eurot + perusmaksut)
tieto ilmanvaihdosta ja lämmönjaosta (patterit / lattia / käyttövesi)
huolto- ja vikahistoria (suuntaa-antavasti)
arvio tulevista pakollisista uusimisista (esim. vanha lämmönjakokeskus, pumput, automaatio)

Kirjoittanut: Lämpökarhu Oy | Pasi Tahkola, energia-asiantuntija & perustaja